Kulta on yksi arvostetuimmista jalometalleista, ja sen aitouden varmistaminen on tärkeää niin ostajille kuin myyjillekin. Kullan merkinnät ja leimat kertovat sinulle esineen kultapitoisuuden ja alkuperän. Tässä artikkelissa käymme läpi kullan merkintöjen ja leimojen erot sekä niiden merkityksen yksityiskohtaisesti.
Kullan pitoisuusleimat
Kullan pitoisuusleima on tärkein merkintä, jonka löydät kultaisista esineistä. Suomessa käytetään pitoisuusleimaa, joka ilmaisee esineessä olevan kullan määrän promilleina. Kun näet leiman 750, se tarkoittaa, että esineessä on 75% kultaa ja 25% muita metalleja. Tämä leima on pakollinen kaikissa yli yhden gramman painoisissa kultaesineissä.
Pitoisuusleimat vaihtelevat eri maissa merkittävästi. Suomessa yleisimmin käytetyt pitoisuusleimat ovat:
- 375 (37,5% kultaa) = 9 karaatin kulta
- 585 (58,5% kultaa) = 14 karaatin kulta
- 750 (75% kultaa) = 18 karaatin kulta
- 916 (91,6% kultaa) = 22 karaatin kulta
- 999 (99,9% kultaa) = 24 karaatin kulta
Ulkomailla voi esiintyä myös muita pitoisuusleimoja, kuten 8, 10, 20, 21 ja 23 karaattia. Yhdysvalloissa esimerkiksi 10 karaatin kulta (41,7% kultaa) on hyväksytty, vaikka se Suomessa ei täyttäisi kullan vaatimuksia.
Karaattipitoisuus
Karaattipitoisuus on toinen tapa ilmaista kullan puhtaus. Karaatti on vanha jalometallien pitoisuuden yksikkö, jossa yksi karaatti on 1/24 osaa painosta. Kun ostat 24 karaatin kultaa, saat puhdasta kultaa. 18 karaatin kulta sisältää 18 osaa kultaa ja 6 osaa muita metalleja kuten kuparia, hopeaa tai palladiumia.
Vaikka karaattipitoisuus ei ole virallinen merkintä Suomessa, se on yleisesti käytössä monissa muissa maissa. Suomeen saattaa ulkomaanmatkoilta rantautua kultaesineitä, joissa on vain karaattipitoisuuden kertova leima. Tällöin sinun on hyvä tietää, että:
- 8K = 33,3% kultaa
- 10K = 41,7% kultaa
- 14K = 58,3% kultaa
- 18K = 75% kultaa
- 22K = 91,7% kultaa
- 24K = 100% kultaa
Muita kullan leimoja
Suomessa valmistetussa kultaesineessä voi olla jopa viisi leimaa: nimileima, pitoisuusleima, tarkastusleima, vuosileima ja paikkakuntaleima. Kaikki nämä leimat eivät kuitenkaan ole pakollisia. Yli yhden gramman kultaesineeseen tulee merkitä vain kaksi pakollista leimaa: rekisteröity nimileima ja pitoisuusleima tai vaihtoehtoisesti tarkastusleima ja pitoisuusleima.
Nimileima kertoo esineen valmistajan, maahantuojan tai muun tahon, joka on vastuussa esineen aitoudesta ja leimoista. Tämä leima on yleensä kirjainlyhenne tai symboli, joka on rekisteröity Tulli-instituutissa. Tarkastusleima puolestaan varmistaa, että esineen kultapitoisuus on tarkastettu ja hyväksytty virallisen tahon toimesta.
Vuosileima kertoo valmistusvuoden ja paikkakuntaleima valmistuspaikan. Nämä leimat auttavat sinua tunnistamaan esineen iän ja alkuperän, mikä voi olla tärkeää antiikkiesineiden tai keräilykohteiden kohdalla.
Kullan aitouden testaaminen
Kullan aitoutta voidaan testata kotikonstein ja laboratoriomenetelmin. Kotikonsteihin kuuluu esimerkiksi magneettitesti, sillä kulta ei tartu magneettiin. Jos esineesi tarttuu magneettiin, se sisältää ferromagneettisia metalleja eikä ole puhdasta kultaa. Myös kullan hajuttomuus ja mauttomuus ovat merkkejä aitoudesta – aito kulta ei jätä metallinmakua suuhun.
Muita kotitestejä ovat:
- Keramiikkatesti: Vedä esinettä mattaa keramiikkalevyä vasten. Aito kulta jättää kultaisen juovan, väärennös tumman juovan.
- Ihotesti: Aito kulta ei värjää ihoa, kun taas seosmetallit voivat aiheuttaa vihreää tai mustaa väriä.
- Painotesti: Kulta on tiheää metallia, joten se tuntuu painavalta kokoonsa nähden.
Laboratoriomenetelmissä käytetään usein happotestejä, joilla voidaan tarkasti määrittää kullan pitoisuus. Röntgenfluoresenssispektroskopia (XRF) on nykyaikainen ja tarkka menetelmä, joka ei vahingoita esinettä.
Joskus kultasepät saattavat tehdä tilaustyönä esineitä, joita ei ole leimattu, tai ulkomailta ostetusta kullasta ei löydy leimoja, vaikka esine olisikin kultaa. Riippumatta leimoista, ammattilainen pystyy aina tarkistamaan esineen kultapitoisuuden.
Kultaseosten vaikutus arvoon
Kultaseosten, kuten valko- ja punakullan, arvo määräytyy samalla tavalla kuin keltakullan. Esineen arvo perustuu sen sisältämän puhtaan kullan määrään, ei sen väriin tai seokseen. Esimerkiksi 14 karaatin punakultainen esine on yhtä arvokas kuin vastaava keltakultainen esine.
Valkokultaa valmistetaan sekoittamalla kultaa palladiumin, nikkelin tai hopeaa kanssa. Punakultaa syntyy, kun kultaan lisätään kuparia. Nämä seosmetallit antavat kullalle erilaisia ominaisuuksia:
- Valkokulta on kestävämpää ja naarmuttuu vähemmän
- Punakulta on perinteistä ja lämmin sävyltään
- Keltakulta on klassista ja ajatonta
Usein voidaan luulla, että valko- tai punakultaiset esineet olisivat arvokkaampia, koska niitä nähdään harvemmin. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä kaikkien seosten pohjana on aina puhdas kulta, ja sen hinta määräytyy kullan hinta maailmanmarkkinahinnan mukaan.
Kullan laadun vaikutus käyttötarkoitukseen
Eri kultapitoisuudet sopivat eri käyttötarkoituksiin:
- 24K kulta (999) on pehmeää ja sopii parhaiten sijoitustuotteisiin
- 22K kulta (916) on perinteistä korukultaa, erityisesti Aasiassa
- 18K kulta (750) on suosittu korumateriaali, joka yhdistää kestävyyden ja arvon
- 14K kulta (585) on kestävää ja sopii hyvin päivittäiseen käyttöön
- 9K kulta (375) on kestävintä mutta sisältää vähiten kultaa
Mitä korkeampi kultapitoisuus, sitä pehmeämpää materiaali on. Tämä tarkoittaa, että korkean pitoisuuden kulta naarmuttuu helpommin mutta säilyttää arvonsa paremmin.
Suomen Arvokierto – Kullan ja hopean osto
Suomen Arvokierto keskittyy kullan ja hopean ostoon kaikissa muodoissa. Tarjoamme sinulle mahdollisuuden vaihtaa turhat kulta- ja hopeaesineet rahaksi helposti ja luotettavasti. Käytämme CE-merkittyjä vaakoja, jotka näyttävät painon 0,01 gramman tarkkuudella, ja tarkistamme esineiden kultapitoisuuden huolellisesti teknisin menetelmin.
Jos sinulla on kulta- tai hopeaesineitä, joita et enää tarvitse, tuo ne meille ajanvarauksella arvioitavaksi tai lähetä ne postitse. Varmistamme, että saat aina oikean hinnan esineistäsi. Käy sivuillamme ja tutustu ajankohtaiseen markkinahintaan, jonka perusteella teemme tarjouksen kullastasi ja hopeastasi.