Jalometalleista valmistettujen korujen sävy määräytyy suurelta osin sen mukaan, kuinka paljon puhdasta kultaa ne sisältävät ja mitä muita metalleja kultaan on sekoitettu. Korkeamman kultapitoisuuden korut loistavat tyypillisesti syvän keltaisena tai oranssina, kun taas matalamman pitoisuuden kultakorut voivat olla vaaleampia tai eri sävyisiä riippuen käytetyistä seosmetalleista. Kullan puhtauden ja korun värin välinen suhde on suora – mitä enemmän puhdasta kultaa, sitä lähempänä sävy on kullan luonnollista väriä.

Miten kultapitoisuus vaikuttaa korujen väriin?

Kullan puhtausaste määrittää merkittävästi korun lopullisen värin. Puhdas kulta (24K) on syvän keltainen, lähes oranssiin vivahtava metalli. Kun kultaan sekoitetaan muita metalleja kestävyyden parantamiseksi, väri muuttuu. Seosmetallit kuten hopea, kupari, sinkki ja palladium vaikuttavat kukin omalla tavallaan kultakorun lopulliseen väriin.

Eri karaattimäärät näkyvät selkeästi kultakorujen ulkonäössä. 18 karaatin kultakoru on värisävyltään hieman vaaleampi kuin 24 karaatin koru, mutta silti selvästi kultainen. 14 karaatin ja 8 karaatin koruissa kullan luonnollinen väri on jo huomattavasti laimeampi, koska kultaa on suhteessa vähemmän kuin muita metalleja.

Puhtaamman kullan väri on intensiivisempi, syvempi ja lämpimämpi verrattuna matalamman kultapitoisuuden koruihin. Tämä johtuu siitä, että seosmetallien määrän kasvaessa ne alkavat yhä enemmän vaikuttaa kullan luonnolliseen väriin.

Mitä ovat kullan eri karaattimerkinnät?

Karaattijärjestelmä kuvaa kullan puhtausastetta suhteessa muihin metalleihin. 24 karaatin (24K) kulta on puhtainta kultaa (99,9 %), kun taas 18K sisältää 75 % kultaa, 14K sisältää 58,5 % ja 8K vain 33,3 % kultaa. Karaattimerkintä kertoo siis suoraan, kuinka suuri osa korusta on puhdasta kultaa.

Eri maissa on käytössä vaihtelevia karaattimerkintöjä ja standardeja. Euroopassa yleisimmät ovat 18K ja 14K, kun taas Aasiassa suositaan usein korkeampia pitoisuuksia kuten 22K ja 24K. Yhdysvalloissa 14K on erityisen suosittu. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kultakoruissa on perinteisesti käytetty 18K ja 14K kultaa.

Karaattimerkintä vaikuttaa suoraan korun arvoon – korkeampi kultapitoisuus tarkoittaa arvokkaampaa korua. Merkintä voidaan ilmoittaa joko karaatteina (K) tai prosentteina (%), ja molemmat kertovat saman asian eli kullan osuuden seoksessa.

Miksi kultakorut voivat olla eri värisiä?

Kultaseoksiin lisätään eri metalleja halutun värin aikaansaamiseksi. Keltakulta on perinteisin, ja siinä kultaan on sekoitettu hopeaa ja kuparia. Valkokulta syntyy, kun kultaan lisätään platinaa, palladiumia tai hopeaa, jotka antavat kullalle sen hopeisen, viileän sävyn.

Punakulta tai ruusukulta saa lämpimän punertavan sävynsä kuparista. Mitä enemmän kuparia lisätään, sitä punaisempi on lopputulos. Vihreä kulta on harvinaisempi, ja sen sävy syntyy lisäämällä kultaan hopeaa suuremmassa suhteessa kuin perinteisessä keltakullassa.

Eri värisiä kultakoruja käytetään usein erilaisissa tarkoituksissa. Valkokulta on suosittu vihkisormuksissa ja timanttien asettelussa, koska se korostaa timanttien kirkkautta. Keltakulta sopii klassisiin koruihin ja punakulta on noussut trendikkääksi vaihtoehdoksi moderneihin koruihin. Usein koruissa yhdistellään eri värisiä kultalaatuja näyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Kuinka tunnistaa aidon kullan värin?

Aidon kullan väri on tasainen ja syvä. Puhdas kulta heijastaa valoa pehmeästi eikä se yleensä ole liian kirkas tai kiiltävä. Kullatut tuotteet tai muut metalliseokset, kuten messinki, saattavat aluksi näyttää kullalta, mutta niiden sävy on usein kirkkaampi tai keltaisempi.

Yksi tapa erottaa aito kulta muista metalleista on tarkastella värin tasaisuutta. Aidossa kultakorussa väri on tasainen kauttaaltaan, kun taas kultauksessa saattaa olla kulumakohtia, joista näkyy alla oleva metalli. Magneettisuus on myös hyvä testi – aito kulta ei ole magneettista.

Kotioloissa kultaa voi testata yksinkertaisella keramiikkatestillä: vedä kultaesineellä lasittamatonta keramiikkaa vasten. Aito kulta jättää kultaisen vanan, kun taas muut metallit jättävät usein tumman tai mustan jäljen. Happotesti on ammattilaisten käyttämä menetelmä, jossa kultaan tiputetaan hieman happoa ja tarkkaillaan reaktiota.

Miten kultapitoisuus vaikuttaa korun kestävyyteen?

Puhtaan kullan (24K) pehmeä luonne tekee siitä alttiimman naarmuuntumiselle ja vääntymiselle. Korkeampi kultapitoisuus tarkoittaa pehmeämpää korua, mikä voi johtaa nopeampaan kulumiseen jokapäiväisessä käytössä. Tämän vuoksi 24 karaatin kultaa käytetään harvemmin koruissa, joita pidetään päivittäin.

Kultaseokset, kuten 18K ja 14K, ovat huomattavasti kestävämpiä kuin puhdas kulta. Ne tarjoavat tasapainon laadun ja kestävyyden välillä. 8 karaatin kultakorut ovat kovimpia ja kestävät enemmän kulutusta, mutta niiden kultapitoisuus on alhaisin.

Jokapäiväiseen käyttöön suositellaan 14-18 karaatin kultakoruja, jotka kestävät hyvin aikaa ja käyttöä, mutta säilyttävät silti kullan kauniin värin. Juhlakoruissa ja erityisissä tilaisuuksissa käytettävät korut voivat olla korkeampaakin karaattia, sillä niitä ei altisteta jatkuvalle kulumiselle.

Kultakorujen arvon määrittäminen ja säilyttäminen

Kultakorujen arvo perustuu pääasiassa niiden kultapitoisuuteen – korkeampi karaattimäärä tarkoittaa arvokkaampaa korua. Arvoon vaikuttavat myös korun paino, design, kunto ja mahdolliset jalokivet. Korun leimaus kertoo kultapitoisuuden ja usein myös valmistajan.

Kultakorujen hoidolla ja oikeanlaisella säilytyksellä voi varmistaa, että niiden väri ja kiilto säilyvät pitkään. Kultakorut kannattaa puhdistaa säännöllisesti miedolla saippuavedellä ja pehmeällä harjalla. Korut on hyvä säilyttää erillään muista koruista, jotta ne eivät naarmuunnu.

Jos kaapissa on tarpeettomia kultakoruja, ne voi muuttaa helposti rahaksi luotettavan asiantuntijan avulla. Suomen Arvokierto tarjoaa turvallisen tavan muuttaa vanhat kultakorut rahaksi markkinoiden parhaaseen hintaan. Meiltä saat asiantuntevan arvion koruistasi ja voit olla varma, että saat asianmukaisen korvauksen niiden todellisen arvon mukaisesti.

Aiheeseen liittyvät artikkelit