Ostamme kultaa, hopeaa, arvoesineitä ja kuolinpesiä parhaaseen hintaan, nopeasti ja turvallisesti.
Jalometallien sekoittaminen on yleinen käytäntö koruteollisuudessa. Kultaa ja hopeaa voidaan yhdistää, sillä ne ovat kemiallisesti yhteensopivia jalometalleja. Sekoittaminen muuttaa metallien ominaisuuksia kuten väriä, kovuutta ja kestävyyttä. Samalla se vaikuttaa jalometallin pitoisuuteen, joka ilmaistaan promilleina tai karaatteina. Puhtaan kullan 24K leimaus muuttuu sekoitussuhteen mukaan alemmaksi, mikä vaikuttaa suoraan jalometallin arvoon markkinoilla.
Voiko hopeaan sekoittaa kultaa ja miten se vaikuttaa pitoisuuteen?
Kullan ja hopean sekoittaminen on jalometalliteollisuuden peruskäytäntö. Nämä jalometallit ovat kemiallisesti yhteensopivia ja muodostavat saumattoman seoksen, jossa metallit sulautuvat toisiinsa atomitasolla. Sekoitussuhteesta riippuen korun ominaisuudet muuttuvat merkittävästi. Esimerkiksi väri voi vaihdella keltaisesta vihertävään tai vaalean kultaiseen sävyyn, samalla kun korun kovuus ja kestävyys paranevat verrattuna puhtaisiin metalleihin.
Kun jalometalleja sekoitetaan, niiden pitoisuus eli puhtausaste luonnollisesti muuttuu. Puhdas kulta (24K) tai hopea (999 ‰) laimentuu seosmateriaaleilla, mikä alentaa korun arvoa painoyksikköä kohden, mutta voi parantaa sen käyttöominaisuuksia. Tämä kompromissi jalometallin puhtauden ja käytännöllisyyden välillä on olennainen osa korusuunnittelua ja valmistusta.
Mitä tapahtuu kun kultaa ja hopeaa sekoitetaan keskenään?
Kullan ja hopean sekoittaminen on metallurgisesti luonteva prosessi, sillä näillä jalometalleilla on samankaltainen kiderakenne. Sulatettaessa yhteen ne muodostavat yhtenäisen metallimatriisin, jossa molempien alkuaineiden atomit järjestäytyvät tasaisesti. Tätä kutsutaan seosmetalliksi tai lejeeringiksi. Prosessissa syntyy metallinvalkeaa (white gold) tai vihertävää seosta riippuen kultapitoisuudesta.
Kullan ja hopean seos käyttäytyy eri tavalla kuin kumpikaan metalleista yksinään. Seos on yleensä kovempi kuin puhdas kulta, mikä parantaa korujen kestävyyttä ja naarmuuntumiskestävyyttä. Samalla sen sulamislämpötila on matalampi kuin puhtaan kullan. Jalometallien yhteensopivuus tekee niistä suosittuja koruteollisuudessa, sillä ne eivät hapetu tai reagoi haitallisesti keskenään kuten jotkin muut metallit saattaisivat tehdä.
Miten kullan ja hopean seos vaikuttaa korun arvoon?
Jalometalliseosten arvo määräytyy ensisijaisesti niiden sisältämien arvometallien määrän perusteella. Korkeampi kultapitoisuus nostaa yleensä korun arvoa, ja tätä pitoisuutta mitataan karaateilla tai promilleilla. Puhdas kulta on 24 karaattia (999 ‰), kun taas esimerkiksi 18K kulta (750 ‰) sisältää 75% kultaa ja loput muita metalleja, kuten hopeaa.
Koruissa käytetyt leimat kertovat jalometallin pitoisuudesta. Suomessa yleisiä kultaleimoja ovat 585 (14K) ja 750 (18K), joiden perusteella määritetään korun jalometalliarvo. Hopean lisääminen kultaan alentaa seoksen karaattipitoisuutta, mutta saattaa parantaa korun fyysisiä ominaisuuksia. Jälleenmyyntiarvon kannalta korkeamman pitoisuuden korut säilyttävät arvonsa paremmin, mutta lopulliseen arvoon vaikuttavat myös korun design, ikä, kunto ja kysyntä markkinoilla.
Kuinka puhtausaste lasketaan kullan ja hopean seoksessa?
Jalometalliseosten puhtausaste lasketaan ilmoittamalla puhtaan jalometallin osuus kokonaispainosta. Kullalle yleisin mittayksikkö on karaatti, jossa puhdas kulta on 24 karaattia (24K). Hopealle ja usein myös kullalle käytetään promilleluokitusta, jossa puhdas metalli on 999 ‰ (promillea). Seoksessa arvometallipitoisuus lasketaan suhteellisena osuutena kokonaispainosta.
Kulta-hopeaseoksen puhtausaste voidaan laskea esimerkiksi seuraavasti: Jos seoksessa on 75% kultaa ja 25% hopeaa, kullan pitoisuus on 750 ‰ eli 18 karaattia. Laskukaava karaateille on: (puhtaan kullan määrä / kokonaispaino) × 24. Yleisiä kultapitoisuuksia koruissa ovat:
- 24K (999 ‰) – lähes puhdas kulta
- 18K (750 ‰) – 75% kultaa, 25% muita metalleja
- 14K (585 ‰) – 58,5% kultaa, 41,5% muita metalleja
- 9K (375 ‰) – 37,5% kultaa, 62,5% muita metalleja
Mitkä ovat yleisimmät kullan ja hopean seokset koruissa?
Koruteollisuudessa käytetään useita vakiintuneita kulta-hopeaseoksia, joilla kaikilla on omat ominaisuutensa ja käyttötarkoituksensa. Vihreä kulta on yleinen kulta-hopeasekoitus, jossa hopean lisääminen kultaan tuottaa hieman vihertävän sävyn. Tyypillisesti vihreässä kullassa on 75% kultaa ja merkittävä määrä hopeaa muiden metallien ohella.
Valkokulta on toinen suosittu seos, jossa kultaan sekoitetaan hopeaa, palladiumia tai platinaa. Modernissa valkokullassa käytetään usein palladiumia valkoisen värin saavuttamiseksi. Perinteinen elektrum on historiallinen kulta-hopeasekoitus, jossa on suunnilleen yhtä paljon kumpaakin metallia, ja sitä on käytetty koruissa jo antiikin ajoista lähtien.
Eri seostyyppien värisävyt vaihtelevat keltaisesta vihertävään ja valkoiseen riippuen seossuhteesta. Värivivahde voi olla hienovarainen mutta tunnistettava erottava tekijä eri kultasekoitusten välillä.
Miten erottaa aito kulta-hopeaseoksinen koru epäaidosta?
Aitojen jalometalliseosten tunnistaminen on tärkeää sekä myyjille että ostajille. Ensimmäinen tarkistettava asia on korun leima, joka kertoo jalometallin pitoisuuden. Suomessa kultakorut leimataan pitoisuusluvulla (esim. 750, 585) ja tarkastuslaitoksen leimalla. Aidoissa koruissa nämä leimat ovat selkeitä ja yhdenmukaisia.
Käytännöllisiä testausmenetelmiä kotikäyttöön ovat muun muassa magneettitesti (jalometallit eivät ole magneettisia), paino (aitojen jalometallien tiheys on korkea) sekä väri ja kiilto. Täydelliseen varmistukseen tarvitaan kuitenkin ammattimaista testausta, kuten happotestiä tai XRF-analysaattoria.
Korun arvioinnissa kannattaa kiinnittää huomiota myös valmistuksen laatuun ja yksityiskohtiin. Aidot jalometallikorut ovat yleensä huolellisesti viimeisteltyjä ja niiden saranamekanismit sekä kiinnitykset toimivat moitteettomasti.
Jalometalliseoksien arvo – mitä sinun tulisi tietää
Jalometalliseoksissa olennaisinta on ymmärtää, että niiden arvo perustuu ensisijaisesti sisältämänsä puhtaan jalometallin määrään. Mitä korkeampi kultapitoisuus, sitä arvokkaampaa materiaali yleensä on. Kuluttajan näkökulmasta on hyvä tietää korun pitoisuusleima ja sen merkitys sekä eri jalometalliseosten yleiset ominaisuudet.
Kullan ja hopean seoksista valmistettujen korujen arvon määrittäminen ei ole aina yksinkertaista. Korun paino, kultapitoisuus, valmistaja ja kunto vaikuttavat kaikki sen arvoon. Jos harkitset jalometallikorujen myymistä, kannattaa kääntyä luotettavan asiantuntijan puoleen saadaksesi kultasi rahaksi parhaalla mahdollisella hinnalla.
Me Suomen Arvokierrossa tunnemme jalometallien pitoisuuksien merkityksen ja osaamme arvioida kultakorujen ja -sekoitusten arvon markkinatilanteen mukaisesti. Asiantuntijamme tunnistavat erilaiset jalometalliseokset ja niiden pitoisuudet, joten voimme tarjota asiakkaillemme oikeudenmukaisen hinnan heidän jalometalleistaan ilman välikäsiä.
