Ostamme kultaa, hopeaa, arvoesineitä ja kuolinpesiä parhaaseen hintaan, nopeasti ja turvallisesti.
Korukullan valinta on tasapainoilua puhtauden, kestävyyden ja hinnan välillä. Eri karattipitoisuudet soveltuvat erilaisiin käyttötarkoituksiin: korkeampi kultapitoisuus tarjoaa ylellisemmän ulkonäön ja voimakkaamman värin, kun taas matalampi pitoisuus tuo kestävyyttä päivittäiseen käyttöön. Käyttötarkoitus on tärkein tekijä: juhlakoruissa voi suosia puhtaampaa kultaa (18-24k), kun taas arkikäyttöön soveltuvat paremmin kestävämmät seokset (9-14k).
Mikä kultapitoisuus sopii parhaiten koruihin?
Kultakorujen valinnassa karaattipitoisuus on keskeinen tekijä, joka vaikuttaa korun ominaisuuksiin monin tavoin. 24 karaatin (24k) kulta on puhtainta, sisältäen 99,9% kultaa, mutta sen pehmeys rajoittaa käyttöä lähinnä sijoituskohteisiin ja erityisiin juhlakoruihin. 22k kulta (91,7%) soveltuu hyvin juhlakoruihin ja kulttuurisidonnaisiin asusteisiin, säilyttäen vahvan kultaisen sävyn.
18 karaatin (75%) kulta on suosittu valinta laadukkaissa koruissa tarjoten hyvän tasapainon jalouden ja kestävyyden välillä. 14k (58,3%) on monipuolinen vaihtoehto arkikäyttöön, sillä sen kestävyys on erinomainen säilyttäen silti arvokkaan ulkonäön. 9 karaatin (37,5%) kulta puolestaan tarjoaa edullisemman hinnan yhdistettynä kohtuulliseen kullan määrään, ollen erinomainen valinta aktiiviseen elämäntyyliin.
Käyttötarkoitus määrittää sopivimman kultapitoisuuden: vihkisormuksiin ja päivittäin käytettäviin koruihin suositellaan kestävämpiä 14k tai 9k vaihtoehtoja, kun taas juhlavia korvakoruja ja kaulakoruja voidaan valmistaa korkeammista pitoisuuksista.
Miten kultapitoisuus vaikuttaa korun kestävyyteen?
Kultapitoisuus on suoraan yhteydessä korun fyysisiin ominaisuuksiin ja kestävyyteen. Puhdas 24k kulta on äärimmäisen pehmeää ja taipuisaa, mikä tekee siitä alttiimman naarmuuntumiselle, vääntymiselle ja kulumiselle. Tämän vuoksi 24k kultaa käytetään harvoin koruissa, joita käytetään päivittäin tai jotka altistuvat mekaaniselle rasitukselle.
Kun kultaan seostetaan muita metalleja, kuten hopeaa, kuparia tai sinkkiä, sen kovuus kasvaa merkittävästi. 18k kultakorut tarjoavat hyvän kompromissin jalouden ja kestävyyden välillä, mutta niihinkin voi käytössä tulla naarmuja. 14k ja 9k kultaseokset ovat huomattavasti kovempia ja kestävät paremmin jokapäiväistä käyttöä, naarmuja ja kolhuja.
Korut, joihin kohdistuu paljon rasitusta – kuten sormukset ja rannekorut – hyötyvät matalammasta kultapitoisuudesta. Valkokultakorut, joissa kulta on seostettu palladiumin tai hopean kanssa, ovat tyypillisesti kestävämpiä kuin vastaavat keltakultakorut. Eri kultapitoisuuksien kestävyyserot näkyvät erityisesti vuosien käytön jälkeen: korkeamman karaatin korut saattavat menettää alkuperäisen muotonsa, kun taas matalamman karaatin korut säilyttävät muotonsa paremmin.
Kuinka tunnistan kullan karaattimerkinnät koruista?
Kultakorujen aitouden ja pitoisuuden tunnistaminen perustuu virallisiin leimoihin ja merkintöihin. Suomessa ja muualla Euroopassa käytetään yleisesti numeromerkintöjä, jotka ilmaisevat kullan osuuden promilleina. Esimerkiksi merkintä “750” tarkoittaa 18 karaatin kultaa (750/1000 osaa kultaa). Vastaavasti “585” viittaa 14 karaatin kultaan ja “375” 9 karaatin kultaan.
Anglosaksisissa maissa käytetään usein k-merkintää karaattiluvun perässä, kuten “18k” tai “14k”. Joissain koruissa voi olla myös valmistajan leima, joka toimii laatutakeena. Suomessa tarkastusleimausta valvovat viranomaiset, mikä takaa merkintöjen luotettavuuden.
Korun aitouden varmistamiseksi kannattaa tarkastella leimoja hyvässä valaistuksessa, mielellään suurennuslasilla. Aitoon kultaan tehdyt merkinnät ovat selkeitä ja tarkkareunaisia. Jos leimoja ei löydy tai ne ovat epäselviä, voit kääntyä kultasepän puoleen varmistusta varten. Arvokkaampien korujen ostaminen kannattaa tehdä luotettavilta myyjiltä, jotka tarjoavat asianmukaiset aitoustodistukset.
Mitkä kultapitoisuudet soveltuvat allergikoille?
Kultakorujen allergisoivat ominaisuudet riippuvat pääasiassa kultaseoksessa käytetyistä muista metalleista, ei niinkään itse kullasta. Puhdas kulta (24k) on hypoallergeenista, eikä tavallisesti aiheuta allergisia reaktioita. Mitä korkeampi kultapitoisuus, sitä epätodennäköisempiä allergiset reaktiot yleensä ovat.
Matalampien karaattien kultaseoksissa käytetään enemmän muita metalleja, kuten kuparia, sinkkiä ja hopeaa. Erityisesti vanhoissa koruissa tai tietyissä kehitysmaissa valmistetuissa koruissa saattaa esiintyä myös nikkeliä, joka on yleinen allergian aiheuttaja. Nykyaikaisissa länsimaissa valmistetuissa kultakoruissa ei yleensä käytetä nikkeliä EU:n tiukkojen säännösten ansiosta.
Allergikoille suositellaan korkeamman pitoisuuden kultakoruja (18k tai korkeampi). Valkokullan kohdalla on hyvä varmistaa sen koostumus, sillä valkokullan väriin vaikuttavat seosmetallit kuten palladium, platina tai hopea – ei nikkeli. Mikäli allergisuus on voimakasta, kannattaa harkita myös vaihtoehtoisia materiaaleja kuten platinaa, titaania tai kirurginterästä.
Miten kultapitoisuus vaikuttaa korun hintaan?
Kultapitoisuus on merkittävä korun hintaan vaikuttava tekijä. Korkeamman karaatin korut ovat luonnollisesti kalliimpia, sillä ne sisältävät enemmän arvokasta jalometallia. 24k ja 22k kultakorujen hinnat seuraavat tarkimmin kullan maailmanmarkkinahintaa, ja niiden arvo säilyy parhaiten ajan kuluessa.
18k kultakorut ovat yleensä tasapainoinen sijoitus, tarjoten hyvän määrän kultaa kohtuullisemmalla hinnalla kuin puhdas kulta. 14k ja 9k kultakorut ovat huomattavasti edullisempia, mikä tekee niistä saavutettavampia useimmille kuluttajille. On kuitenkin huomioitava, että myös korun paino, muotoilu, kivet ja käsityön laatu vaikuttavat merkittävästi lopulliseen hintaan.
Jälleenmyyntiarvon kannalta korkeamman karaatin korut säilyttävät arvonsa paremmin, sillä niiden arvo perustuu enemmän materiaaliin kuin valmistuskustannuksiin. Jos harkitset kultakoruja sijoitusmielessä, on 18k-24k kulta tyypillisesti paras valinta. Vanhat, käyttämättömät kultakorut voi myös muuttaa rahaksi kullan ostopalveluiden kautta, jolloin hinta määräytyy pääasiassa kultapitoisuuden ja painon perusteella.
Kultakorujen tärkeimmät hoito-ohjeet eri pitoisuuksille
Kultakorujen asianmukainen hoito pidentää niiden käyttöikää ja säilyttää niiden kiillon. Korkeakaraattisen kullan (18-24k) pehmeämpi pinta vaatii varovaisempaa käsittelyä – säilytä nämä korut erillään muista koruista naarmuttumisen estämiseksi. Korkeamman karaatin kultakorut puhdistuvat helposti haalealla saippuavedellä ja pehmeällä harjalla.
Matalamman karaatin kultakorut (9-14k) kestävät kovempaa käsittelyä, mutta vaativat säännöllisempää puhdistusta, sillä niihin voi muodostua tummumia seosmateriaaleista johtuen. Puhdistukseen sopii mieto saippualiuos ja pehmeä harja. Kaikki kultakorut tulee säilyttää kuivassa ympäristössä, mielellään kankaaseen käärittynä tai erillisessä korulokerossa.
Vältä kultakorujen altistamista kemikaaleille kuten kloorille, puhdistusaineille ja parfyymeille, jotka voivat vahingoittaa sekä kultaa että mahdollisia korukiviä. Kultakorut kannattaa riisua ennen käsien pesua, urheilua, siivousta ja uimista. Säännöllinen ammattilaisen tekemä tarkastus ja puhdistus on suositeltavaa erityisesti arvokkaille ja tunnearvoa omaaville koruille. Näin varmistat korujen säilymisen kauniina sukupolvelta toiselle.
